Ystäväni soitti ja pyysi tulemaan vierailulle, samalla saan raparperiä, joita hän oli minulle luvannut jo taannoin, ihan päiväkaffeen merkeissä.

Aamu ruokailun jälkeen ajeli hänen luokseen, kyllä juttua piisasi, puolin ja toisin.

Paluu matkalla poikkesi mökillä, istuin kuistilla ja katselinkuinka lähi koivussa alkoi olla jo keltaisia lehtiä, joten syksy saapuu eittämättä, samalla kuulin  kuinka haavan lehdet kahisivat hiljaisessa tuulessa,

olen aina pitänyt haavan lehden soitosta, aikoinaan syntymä kodissa oli kaksi haapaa pihapiirissä, joiden lehdet lepattivat, pienimmänkin tuulen vireen sattuessa niihin.