keskiviikko, 23. elokuu 2017

Anna anteeksi.

Ja he lähettivät Joosefille sanan: ”Ennen kuolemaansa isämme käski meitä sanomaan sinulle näin: ‘Anna veljillesi anteeksi heidän rikoksensa ja pahat tekonsa. Armahda heitä, vaikka he ovatkin tehneet sinulle pahaa.’ Anna siis meille nyt anteeksi meidän rikoksemme. Mehän palvelemme samaa Jumalaa kuin isäsi.” Kuullessaan heidän sanansa Joosef puhkesi itkuun.

1 Moos. 50:16–17 Suurinta on saada ja antaa anteeksi. Mikään ei hoida sydäntä niin syvältä kuin kokemus armollisuudesta ja hyväksytyksi tulemisesta. Moni kantaa syyllisyyttä, kun ei pysty antamaan anteeksi pettymyksiään, ja saattaa pelätä olevansa siksi jopa armosta osaton. Anteeksiantamuksen perusajatus liittyy kuitenkin asenteeseemme. Jos emme tahdo antaa anteeksi, olemme tilamme vankeja. Jos emme kykene antamaan anteeksi syvien haavojemme tähden, on tilanne toinen. Herramme kyllä näkee haavamme, joiden syntyyn emme usein ole voineet vaikuttaa. Joosefin elämä oli armon ylistyslaulu. Silti johdatus hänen kohdallaan alkoi kaivoon heittämisestä ja nuoren miehen karavaaniin myymisestä. Faaraon hoviin noustuaan Joosefilla olisi ollut mahdollisuus kostaa veljiensä kurjat teot. Joosef kykeni näkemään kaikessa kuitenkin Jumalan suunnitelman ja kädenjäljen. Outo tie Egyptin hoviin oli edellytys kansan nälänhädän välttämiseksi. Kaikessa mielettömässä oli sittenkin syvä mielensä. – Meitä koskee tämä sama todellisuus.

lauantai, 19. elokuu 2017

Hyödyke.

Niiden, jotka käyttävät hyödykseen sitä mitä tässä maailmassa on, on oltava kuin eivät saisi siitä mitään hyötyä. Tämä nykyinen maailmamme on näet katoamassa. 1 Kor. 7:31

Hyödyke otetaan käyttöön, nautitaan ja heitetään sen jälkeen tarpeettomana pois. Maailma on kristitylle hyödyllinen hyödyke, pohjimmaltaan kuitenkin vain väliaikainen ilo. Olisi suuri virhe kiinnittää elämäntarkoituksensa näkyvään ja katoavaan maailmaan. Kiusaus siihen on suuri: rikkaat takertuvat omaisuuteensa, terveysuskovat elämäntapoihinsa ja kokemusten metsästäjät nautinnontavoitteluunsa. Mistään ei löydä kuitenkaan riittävää tyydytystä, sillä katoavaa ei saa koskaan tarpeekseen. Mieli haikailee uutta jo ennen kuin vanhaakaan on saavutettu. Kristitty säilyttäköön vapaan mielen. Luodusta on lupa nauttia, kun se kiitoksella otetaan Jumalalta vastaan. Katoavista lahjoista tulee pitää huolta, jos Jumala hoidettavaksemme sellaisia antaa. Mutta sydän ei saa olla niihin siten kiintynyt, että luopuminen käy mahdottomaksi. Maallinen älköön hallitko sydäntä, vaan tuokoon ainoastaan sopivaa iloa kotimatkalle. 

 

perjantai, 11. elokuu 2017

Rauha teille.

Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!” Tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät Herran.

Joh. 20:19–20 Kolme vuotta uskomattomia kokemuksia takana. Pelkoa ja jännitystä, ihmeitä ja merkkejä, pölyjen jaloista putsaamisia, kävelyä vetten päällä, myrskyn tyynnyttämistä sanalla, tuhansien ihmisten ruokkimista muutamalla leivällä ja kalalla, öisiä keskusteluja nuotion äärellä, uusia ihmeellisiä ajatuksia Jumalan valtakunnasta. Kaiken on todella täytynyt näyttää selvältä: tässä on Messias, joka johtaa kansansa vapauteen. Mutta sitten: Messias ei avaa suutaan, kun häntä syytetään jumalanpilkasta. Hän ei kutsu enkelijoukkoja apuun, kun häntä pahoinpidellään. Hän ei astu ristiltä alas, vaan kallistaa päänsä ja antaa henkensä. Messiaaksi ajateltu kuolee niin kuin ihminen. Samoin kuolevat seuraajien tulevaisuuden toiveet. – Jeesuksen seuraajien tie saattaa johtaa vieläkin toiveiden raunioille. Siellä Jeesus kuitenkin näyttää haavojaan, niin kuin lukittujen ovien taakse piiloutuneille opetuslapsille, ja sanoo: ”Rauha teille!” Sydän löytää levon levottomuuteensa. Herra on edelleen läsnä.

perjantai, 4. elokuu 2017

päivän sana.

Kun kuitenkin tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä lain vaatimia tekoja vaan uskomalla Jeesukseen Kristukseen, olemme mekin uskoneet Jeesukseen Kristukseen, jotta tulisimme vanhurskaiksi häneen uskomalla emmekä tekemällä lain vaatimia tekoja. Eihän kukaan ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä mitä laki vaatii.

Gal. 2:16 Olet ymmärtänyt toisten puheista, että olet kunnon uskova, jos koet tämän tai tavoitat tuon. Olet kyllä Jumalan lapsi, mutta... ja seuraa lista asioita, jotka tulee täyttää tai saavuttaa. Aina löytyy rimoja, jotka pitäisi ylittää. Aina riman asettajia, joita täytyisi kuunnella. Evankeliumi on siinä, että kaikki vaatimusten rimat on lyöty Golgatalle ristiin ja niille rimoille on lyöty mies meidän puolestamme. Tästä vaatijat eivät halua kuulla tai se ei heille riitä. Liian kevyttä tavaraa, liian halpaa uskoa. Jumalan Pojan veri ei riitä, tarvitaan vielä ihmisen teot ja maksut. Väsyneet eivät saa levätä, armo ei saa virvoittaa, vaikka Ristiinnaulittu itse sanoo: ”Tulkaa minun luokseni kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.”

(Matt.11:28) Fariseusten taudinkuvaan kuuluu, että Jumalan lupauksille asetetaan ehtoja, joita sana itse ei niiden omistamiselle aseta.

lauantai, 22. heinäkuu 2017

Päivän sana.

Hän sanoi: ”Hehän ovat minun kansaani, omia lapsiani, jotka eivät minusta luovu.” Niin hän tuli heidän pelastajakseen. Jes. 63:8

Jumalan lapsina olemme turvassa. Vaikka maailman perustukset järkkyisivät ja katastrofit ympäröisivät meidät, ei Jumalan suojeleva käsi väisty yltämme. Älä siis sinäkään pelkää, vaikka olisi paljonkin syytä pelätä. Älä katsele ympäröivän myrskyn melua ja tuhoa, vaan kuuntele Jumalan lupauksia. Käännä katseesi ristiinnaulittuun ja odota häneltä apua kaikkeen hätään ja pelkoon. Hän tuli pelastajaksemme, Isä lähetti hänet turvaksemme. Elävän Herramme Jeesuksen nimi suojaa meidät, eikä pahalla ole valtaa yhtään enempään, kuin mihin Isä Jumala antaa luvan. Sinun ei tarvitse olla ihmisenä vahva tai uskossasi vankkumaton. Riittää, kun Jeesus on sitä. Hän kuulee omansa rukoukset. Olet hänen lapsensa, hän ei sinusta luovu. Jeesus pelastaa sinut, vaikka elämäsi näyttäisi nyt olevan kaaoksessa.

  • http://maria43.vuodatus.net/

  • Linkkilista

  • Linkkilistahttp://viluinenvillasukka.blogspot.fi/2015/08/converse-sukat.html

  • Kuvia