Me kaikki, jotka kasvot peittämättöminä katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen. Tämän saa aikaan Herra, joka on Henki. 2 Kor. 3:18

Kaikki on vielä vajavaista, ja me katselemme puhtaan rakkauden maisemia kuin hauraasta peilistä, särkyneestä ja vääristyneestä kuvasta. Mutta sen verran me näemme, että kaipuu täydelliseen ja eheään syntyy. Syntyy taivaskaipuu, syntyy jano kaiken täyttävään rakkauteen, joka on taivaassa todellisuutta. Elämään, jossa meiltä ei puutu enää mitään. Vapahtajan rakkautta jo nyt katsellessamme emme ole kaukana Jumalan valtakunnasta. Hyvin pian se muuttuu todeksi. Elämä on lyhyt, ja aika täyttyy jokaisen kohdalla nopeasti. Uskossa eläen, Jumalaa ja lähimmäistä rakastaen me kuljemme hetkeä kohti, jolloin kaikki rakkautta hämärtävät synnit ja vaivat ovat poissa. Me odotamme malttamattomasti rakkauden kuvan kirkastumista, uutta taivasta ja uutta maata, sanoinkuvaamatonta.