<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Mökki soma vaik" raihnainen.

Mutt" paikka se on rauhainen.

Kuusikon takana kallion päällä,

 antaa suojaa tuulien säällä.

Peruna kasvaa, vaikka pelto on pieni,

ahonlaidassa kärpäs sieni.

" Kieltämättä"

mökkini kaipaa maalarin kättä,

aika on syönyt portaaseen loven,

sekä tonkinut jokaisen soven.

Mutta lämpö ja rauha sisällä lepää,

kellon tikitys täällä vain helää.

Portaat alas saunalle vie

siitäkös rannalle kapea tie.

Rannalla laine kiviä huuhtoo,

pesässään Telkkä muniaan hautoo.

Tikkakin koivuun tehnyt on kolon,

Tiaisen tirskunta saa hyvän olon.

Istahdan keinuun ja katselen tuota,

Silmiini edes, osu ees suota,

Katseeni sieluni täällä vain lepää,

kunnes mieleni lopulta herää.

KUKKUU, KUKKUU, kuusikko soi

hiljaa täällä vain olla voi.

Tuhkimo kirjoitti.