Minä, joka luon valon ja luon pimeyden ja tuotan yhtä lailla onnen ja onnettomuuden. Minä olen Herra. Kaiken tämän minä teen.

Jes. 45:7 Entäpä jos jokainen hylkääminen, jokainen henkinen tai fyysinen haava, jonka me olemme ikinä saaneet tai vielä saamme, jokainen sairaus tai mikä tahansa vastoinkäyminen, josta me kannamme kipua ja ehkä sen mukanaan tuomaa katkeruutta ihmisiä tai Jumalaa kohtaan, onkin Jumalan sallimaa, jopa luomaa?

Sellainen aavistus antaa matkallemme riemullisen ilon ja kipuihimme riittävän selityksen – vaikka emme kaikkia syitä kykenekään ymmärtämään. Kristitty sairastaa Jumalassaan, ja se on jo itsessään selitys. Vaikeuksien ottaminen Jumalan lähettäminä ei aja meitä kohtalouskoon, niin että lakkaisimme pyrkimästä voittoon kärsimyksistä.

Mutta taisteluiden jälkeen jää aina vastaamattomia kysymyksiä. Kristityllä on perusteltu usko ja väkevä toivo, että selittämättömässäkin on mielensä, vaikka asiat näyttäisivät kuinka järjenvastaisilta. Tieto Jumalan läsnäolosta auttaa kantamaan kaikenlaista taakkaa.