656304.jpg

 

Porraspuu on lahonnut,

heinä läpi kasvanut.

muistot menneet mieleen suo,

 romanttiikkaa liekkö tuo.

Astun yhden, astun kaksi,

 askelmat vain narisi.

Harmaa porras laho lie,

sisälle mun johtaa tie.

Haju vastaan lemahtaa,

aika taapäin kuljettaa.

Suljen silmät, näen silti,

siskot, veljet, isä, äiti.

Tutut äänet menneet kuulen,

 huminassa kesä tuulen.

Lehmät ammuu aidan takaa,

 kissa laiskana vain makaa.

Hetken huuma häipyi pois,

 untakin se olla vois...

                                               Tuhkimo.