Edessään olleen ilon tähden hän häpeästä välittämättä kesti ristillä kärsimykset, ja nyt hän istuu Jumalan valtaistuimen oikealla puolella. Hepr. 12:2

Kristityn elämä on kahden ristin alla kulkemista. Kuljemme kaikkein suurimman ristin, Golgatan ristin, suojassa ja turvassa, kun elämme huutaen avuksi Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeä. Tällä nimityksellä Paavali kristittyjä kuvasi. Kun me huudamme Jeesusta avuksi, me kuulumme siihen joukkoon, joka viimein pääsee suuresta ahdingosta kotiin. Joukkoon, joka on pessyt vaatteensa ja valkaissut ne Karitsan veressä. Eikä tässä ole kyse joistakin uskon ihmeellisistä sankareista, vaan heikoista ihmisistä, jotka turvautuvat elämässään ja kuolemassaan Jeesukseen. Jotka eivät voi elää ilman häntä. Toiseksi me kuljemme myös pienemmän ristin, elämänristin, alla. Jokaiselle meistä on tehty omamme mittatilaustyönä. Siksi ristejä ei kannata lähteä vertailemaan. Vain Jumala tietää kantokykymme ja ristin todellisen painon. Koska hän kantaa ristiä kanssamme, ei se paina koskaan liikaa.